Janne Naapanki ja Arctic International ovat nousseet viime vuosina näkyvästi esille suomalaisessa julkisuudessa. Naapanki tunnetaan erityisesti luonnonmarja-alalla toimineen Arctic International Oy:n ja laajemman Arctic Group -yrityskokonaisuuden johtotehtävistä. Yrityksen historiaan kuuluu kasvua, yritysostoja ja merkittävää luonnonmarjaliiketoimintaa, mutta myöhempiä vuosia ovat leimanneet talousvaikeudet, rikosoikeudelliset prosessit ja kilpailuoikeudellinen selvitys.
Hakusanalla Janne Naapanki Arctic International tietoa etsivä törmää helposti useisiin eri tapauksiin. Niitä ei kuitenkaan pidä sekoittaa keskenään. Naapankiin liittyy aiempi talousrikosasia sekä Arctic Groupia koskeva ihmiskauppajuttu, jossa nostettiin syytteitä vuonna 2026. Arctic International puolestaan asetettiin konkurssiin vuonna 2025. Lisäksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto eli KKV teki vuonna 2026 markkinaoikeudelle seuraamusmaksuesityksen luonnonmarja-alan kartelliasiassa.
Kokonaisuus ulottuu yli vuosikymmenen ajalle ja liittyy samalla laajempaan keskusteluun suomalaisen luonnonmarja-alan toimintatavoista, ulkomaisista marjanpoimijoista, yritysten välisestä kilpailusta sekä yrityshallinnosta.
Tässä artikkelissa käydään kronologisesti ja mahdollisimman selkeästi läpi, kuka Janne Naapanki on, mikä Arctic International Oy oli ja mitä yritykseen sekä Naapankiin liittyvistä oikeusprosesseista tiedetään.
Kuka on Janne Naapanki?
Janne Naapanki on suomalainen marja-alan yrittäjä, joka tunnetaan erityisesti Arctic International Oy:n ja muiden Arctic Groupiin yhdistettyjen yritysten johtotehtävistä.
Naapanki toimi Arctic Internationalin toimitusjohtajana jo yhtiön merkittävän kasvuvaiheen aikana. Hänen nimensä yhdistyy myös JN-Group Oy:hyn ja Ber-Ex Oy:hyn.
Naapangin ja Arctic Internationalin toiminnassa keskeisessä asemassa olivat suomalaiset luonnonmarjat. Yritystoimintaan liittyivät muun muassa marjojen hankinta, käsittely ja jalostaminen.
Naapangin nimi alkoi myöhemmin esiintyä julkisuudessa yritystoiminnan sijaan yhä enemmän erilaisten oikeudellisten prosessien yhteydessä.
Mikä Arctic International Oy oli?
Arctic International Oy oli suomalainen luonnonmarja-alan yritys, jonka toiminta keskittyi myöhemmässä vaiheessa vahvasti Sotkamoon.
Yhtiön liiketoimintaan kuuluivat luonnonmarjojen hankinta ja käsittely. Arctic International kasvoi vuosien aikana merkittäväksi alan toimijaksi, ja sen liikevaihto oli ennen myöhempiä talousvaikeuksia viime vuosina noin 15–20 miljoonan euron tasolla.
Yrityksen kehityksessä yksi merkittävimmistä tapahtumista oli sotkamolaisen Ber-Ex Oy:n ostaminen vuonna 2015.
Yrityskauppa vahvisti Arctic Internationalin asemaa suomalaisella marja-alalla ja teki Sotkamosta entistä tärkeämmän osan yhtiön toimintaa.
Ber-Exin yrityskauppa oli tärkeä vaihe Arctic Internationalin kasvussa
Arctic International osti sotkamolaisen Ber-Exin vuonna 2015.
Ber-Ex oli jo ennen kauppaa pitkään toiminut marja- ja sienialan yritys. Kaupan yhteydessä Arctic Internationalin ja Ber-Exin toimintoja oli tarkoitus yhdistää ja toimintojen pääpaikkaa siirtää Sotkamoon.
Janne Naapanki toimi tuolloin Arctic Internationalin toimitusjohtajana.
Naapangin mukaan yrityskauppa kaksinkertaisti Arctic Internationalin liikevaihdon. Kauppa antaa siten hyvän kuvan siitä, kuinka voimakkaasti yritys pyrki kasvamaan suomalaisella luonnonmarja-alalla.
Myöhemmin Arctic International, Ber-Ex ja JN-Group esiintyivät yhdessä myös KKV:n luonnonmarja-alan kilpailua koskevassa selvityksessä.
Arctic International ja suomalainen luonnonmarja-ala
Suomalaiset metsät tuottavat vuosittain suuria määriä luonnonmarjoja. Mustikka, puolukka ja lakka ovat paitsi suomalaisille tuttuja elintarvikkeita myös kaupallisesti arvokkaita raaka-aineita.
Luonnonmarjojen kaupallinen kerääminen on kuitenkin työvoimavaltaista.
Suomalainen marja-ala onkin pitkään käyttänyt ulkomailta, erityisesti Thaimaasta, saapuvia poimijoita. Heidän merkityksensä kaupalliselle luonnonmarjojen keruulle on ollut huomattava.
Juuri ulkomaisten marjanpoimijoiden asema muodostui myöhemmin keskeiseksi Arctic Groupia koskevassa rikostutkinnassa.
Arctic Groupia koskeva ihmiskauppaepäily nousi julkisuuteen vuonna 2023
Janne Naapankiin kohdistunut ihmiskauppaepäily tuli laajasti julkisuuteen vuonna 2023.
Naapanki vangittiin syksyllä 2023 ihmiskaupasta epäiltynä. Epäilyt liittyivät thaimaalaisten marjanpoimijoiden kohteluun Suomessa.
Naapanki ja Arctic Group kiistivät rikosepäilyt.
Naapanki vapautettiin tutkintavankeudesta joulukuussa 2023, mutta vapautuminen ei merkinnyt rikostutkinnan päättymistä.
Poliisi jatkoi tapauksen tutkimista, ja kokonaisuus kasvoi huomattavasti alkuperäistä laajemmaksi.
Esitutkinta laajeni 140 asianomistajaan
Poliisi ilmoitti syyskuussa 2025 saaneensa Arctic Groupiin liittyvän laajan esitutkinnan valmiiksi.
Tutkinta koski vuosien 2022 ja 2023 marjakausia ja kolmea Arctic Groupiin kuulunutta marja-alan yritystä.
Esitutkinnassa tavoitettiin yhteensä 140 asianomistajaa, jotka olivat olleet Suomessa poimimassa luonnonmarjoja.
Poliisin mukaan tutkinnan kohteena oli kymmenen epäiltyä, joista viisi oli ollut tutkinnan aikana vangittuna. Epäiltyjen joukossa oli sekä Suomen että Thaimaan kansalaisia.
Tutkinnassa käytettyihin rikosnimikkeisiin kuuluivat törkeä ihmiskauppa ja törkeä laittoman maahantulon järjestäminen.
Kyse oli tässä vaiheessa poliisin esitutkinnasta ja siinä tutkituista rikosepäilyistä, ei tuomioistuimen tekemästä syyllisyysratkaisusta.
Mitä poliisi epäili marjanpoimijoiden kohtelusta?
Esitutkinnassa tarkasteltiin thaimaalaisten marjanpoimijoiden Suomeen saapumista, taloudellista asemaa ja työskentelyolosuhteita.
Poliisi epäili, että poimijoiden viisumihakemuksia varten viranomaisille oli annettu vääriä tietoja esimerkiksi matkan tarkoituksesta ja poimijoiden taloudellisesta tilanteesta.
Tutkinnassa tarkasteltiin lisäksi poimijoiden riippuvaista asemaa ja turvatonta tilannetta.
Poliisin mukaan lähes kaikki tutkinnassa tavoitetut poimijat olivat velkaantuneet joko kotimaassaan tai heidät Suomeen kutsuneille yrityksille korkeiden kustannusten vuoksi.
Nämä tiedot kuvaavat poliisin esitutkinnassa tekemiä havaintoja ja epäilyjä. Rikosoikeudellinen vastuu ratkaistaan erikseen tuomioistuimessa.
Ihmiskauppasyytteet nostettiin vuonna 2026
Arctic Groupia koskeva rikosprosessi eteni seuraavaan vaiheeseen kesäkuussa 2026.
Syyttäjä nosti Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa syytteitä tapauksessa, joka koskee vuosien 2022 ja 2023 marjakausia.
Neljää henkilöä syytetään ihmiskaupasta ja laittoman maahantulon järjestämisestä. Lisäksi kahta henkilöä syytetään vuoden 2023 tapahtumiin liittyvästä avunannosta ihmiskauppaan.
Käräjäoikeuden julkisten diaaritietojen perusteella Janne Naapanki on yksi asiassa syytetyistä henkilöistä.
Naapanki on kiistänyt häneen kohdistuneet rikosepäilyt.
Tämä on olennainen asia huomioida tapauksesta kirjoitettaessa: syytteen nostaminen ei tarkoita rikoksesta tuomitsemista. Syytettyjen rikosoikeudellinen vastuu ratkaistaan oikeudenkäynnissä.
Onko Janne Naapanki tuomittu ihmiskaupasta?
Ei ole perusteltua sanoa, että Janne Naapanki olisi edellä kuvatussa Arctic Groupia koskevassa asiassa tuomittu ihmiskaupasta.
Vuonna 2026 kyseinen prosessi oli edennyt syytevaiheeseen.
Naapanki on yksi julkisissa diaaritiedoissa mainituista syytetyistä, ja hän on kiistänyt häneen kohdistuneet rikosepäilyt.
Ero rikosepäilyn, syytteen ja tuomion välillä on merkittävä. Rikosepäily tarkoittaa, että viranomaiset tutkivat mahdollista rikosta. Syyte puolestaan tarkoittaa, että syyttäjä vie asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Vasta tuomioistuin ratkaisee syyllisyyden.
Miksi asianomistajien määristä näkyy erilaisia lukuja?
Arctic Groupin tapauksesta julkaistuissa tiedoissa esiintyy erilaisia asianomistajamääriä.
Poliisin vuonna 2025 valmistuneessa esitutkinnassa tavoitettiin 140 asianomistajaa. Vuonna 2026 nostettuja syytteitä käsittelevissä tiedoissa oikeusjutun asianomistajamäärä on tätä pienempi.
Tämä ei itsessään merkitse ristiriitaa.
Esitutkinnan aikana tutkittu henkilöjoukko ja lopulliseen syyteasiaan sisällytetty asianomistajajoukko voivat olla eri suuruisia.
Siksi poliisin mainitsemaa 140 henkilöä ei tule automaattisesti kuvata lopullisen oikeudenkäynnin uhrimääräksi.
Janne Naapangin talousrikosasia vuonna 2024
Ihmiskauppajuttu on erillinen Naapangin aiemmasta talousrikosasiasta.
Huhtikuussa 2024 Naapanki sai käräjäoikeudessa kymmenen kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen kahdesta törkeästä veropetoksesta ja kahdesta törkeästä kirjanpitorikoksesta.
Asia liittyi vuosien 2011–2016 yritystoimintaan.
Naapangilla oli kyseisenä ajanjaksona liiketoimintaa muun muassa JN-Groupissa, Arctic Internationalissa ja Ber-Exissä.
Yrityksissä tehtiin vuonna 2016 verotarkastus, jossa havaittiin kirjanpidon puutteita ja virheellisyyksiä.
Osa Naapankia vastaan nostetuista syytteistä myös hylättiin.
Lisäksi hänet määrättiin maksamaan Verohallinnolle hieman yli 7 100 euroa vahingonkorvauksia.
Vuoden 2024 uutisoinnin yhteydessä oli kuitenkin tärkeä varauma: käräjäoikeuden ratkaisu ei ollut tuolloin lainvoimainen.
Täsmällinen tapa kuvata tapahtumaa on siten sanoa, että Naapanki sai käräjäoikeudessa talousrikostuomion vuonna 2024, eikä tehdä vanhan lähteen perusteella oletusta mahdollisen myöhemmän muutoksenhaun lopputuloksesta.
Arctic International ajautui talousvaikeuksiin
Arctic Internationalin tilanne vaikeutui samaan aikaan, kun Arctic Groupia koskeva rikostutkinta eteni.
Vuonna 2025 Arctic Internationalilla oli useita taloudellisia ongelmia.
Työeläkeyhtiö Ilmarinen haki yhtiötä konkurssiin kesällä 2025. Arctic International puolestaan haki yrityssaneeraukseen.
Yhtiöllä oli maksuhäiriöitä ja velkomusasioihin liittyviä tuomioita.
Arctic Internationalin oman saneeraushakemuksen perusteella sen taloudellisiin vaikeuksiin vaikuttivat muun muassa vuonna 2024 raaka-aineesta maksettu tavallista korkeampi hinta, pankkitilien ulosmittaus sekä metsäliiketoiminnan tappiot.
Oulun käräjäoikeus asetti Arctic Internationalin perusmuotoiseen saneerausmenettelyyn heinäkuussa 2025.
Yrityksen pelastamiseksi käynnistetty saneeraus jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi.
Arctic Internationalin konkurssi vuonna 2025
Arctic Internationalin yrityssaneeraus keskeytettiin myöhemmin vuonna 2025.
Yhtiö asetettiin konkurssiin joulukuussa 2025.
Saneerausselvittäjä oli hakenut saneerausmenettelyn keskeyttämistä, ja keskeiseksi ongelmaksi nousivat yrityksen kirjanpidon vakavat puutteet.
Yhtiö ei pystynyt myöskään luotettavasti selvittämään velkojensa kokonaismäärää ja sitä, kenelle sillä oli velkaa.
Tässä vaiheessa Arctic Internationalin toimitusjohtajana toimi Matti Väänänen. Janne Naapanki oli yhtiön entinen toimitusjohtaja.
Myöhemmässä KKV:n vuonna 2026 julkaisemassa virallisessa seuraamusmaksuesityksessä Arctic International todetaan konkurssiin asetetuksi 2. joulukuuta 2025.
Konkurssi merkitsi huomattavaa käännettä yritykselle, joka oli vielä aikaisemmin kasvanut miljoonaluokan liikevaihtoa tekeväksi luonnonmarja-alan toimijaksi.
Arctic International ja luonnonmarja-alan kartelliasia
Vuonna 2026 Arctic International nousi esille myös kokonaan erillisessä kilpailuoikeudellisessa asiassa.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto ilmoitti toukokuussa 2026 tehneensä markkinaoikeudelle seuraamusmaksuesityksen luonnonmarja-alan kartelliksi katsomastaan toiminnasta.
KKV:n mukaan viisi alan suurimpiin kuulunutta yritystä yhteensovitti vuosina 2013–2023 kotimaisten luonnonmarjojen hankintahintoja.
Virasto katsoi yritysten myös vaihtaneen keskenään kaupallisesti arkaluonteisia tietoja muun muassa pakastettujen marjojen tukkumyyntihinnoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä.
KKV:n nimeämiin yrityksiin kuuluivat Arctic International, Kaskein Marja, Kiantama, Marja Bothnia Berries ja Polarica.
Tutkittu toiminta koski muun muassa mustikkaa, puolukkaa ja lakkaa.
Mitä luonnonmarjojen osto- ja tietojenvaihtokartelli tarkoittaa?
Luonnonmarja-alalla yritykset ostavat poimijoiden keräämiä marjoja.
Normaalissa kilpailutilanteessa jokaisen yrityksen pitäisi itsenäisesti päättää, kuinka paljon se on valmis maksamaan esimerkiksi kilosta mustikkaa tai puolukkaa.
Yritysten välinen kilpailu voi tällöin vaikuttaa poimijoille tarjottaviin hintoihin.
KKV:n mukaan sen tutkimassa tapauksessa kilpailijat kuitenkin yhteensovittivat luonnonmarjojen hankintahintoja eli käytännössä poimijoille maksettavia hintoja.
Virasto katsoi yritysten vaihtaneen lisäksi kilpailun kannalta arkaluonteista tietoa.
KKV kuvasi tutkimaansa järjestelyä osto- ja tietojenvaihtokartelliksi.
Kuinka suurta seuraamusmaksua Arctic Internationalille esitettiin?
KKV esitti JN-Group Oy:lle, Arctic International Oy:lle ja Ber-Ex Oy:lle yhteisvastuullisesti 970 479 euron seuraamusmaksua.
Kaikkia tapaukseen liittyviä yrityksiä koskevien esitettyjen seuraamusmaksujen kokonaismäärä oli noin 9,4 miljoonaa euroa.
Kyseessä on kuitenkin tärkeä juridinen ero: KKV tekee seuraamusmaksusta esityksen, mutta asian ratkaisee markkinaoikeus.
KKV:n näkemystä ei siksi tule kuvata markkinaoikeuden lopullisena ratkaisuna.
Täsmällistä on sanoa, että KKV katsoo Arctic Internationalin osallistuneen kartelliin ja on esittänyt yhtiöille seuraamusmaksua.
Kartelliasiassa tutkittu ajanjakso oli pitkä
KKV:n mukaan kilpailua rajoittanut toiminta jatkui vuosina 2013–2023.
Kymmenen vuoden ajanjakso on merkittävä myös Arctic Internationalin yrityshistorian näkökulmasta.
Se kattaa esimerkiksi vuoden 2015 Ber-Ex-kaupan ja suuren osan Arctic Internationalin myöhemmästä toiminnasta.
KKV:n näkemyksen mukaan luonnonmarjojen hankintahintoihin liittyvää kilpailijoiden yhteistyötä tapahtui siis samaan aikaan, kun Arctic International kasvoi ja vahvisti asemaansa marja-alalla.
Lopullisen kilpailuoikeudellisen vastuun arviointi kuuluu kuitenkin markkinaoikeudelle.
Liittyvätkö ihmiskauppajuttu ja kartelliasia toisiinsa?
Arctic Internationalia koskevia uutisia lukiessa voi syntyä vaikutelma yhdestä suuresta oikeustapauksesta. Todellisuudessa kyseessä on useita erillisiä prosesseja.
Ihmiskauppajuttu liittyy thaimaalaisten marjanpoimijoiden Suomeen saapumiseen ja heidän kohteluunsa vuosien 2022 ja 2023 marjakausilla.
Kartelliasia puolestaan koskee yritysten välistä kilpailua, luonnonmarjojen hankintahintoja ja kaupallisesti arkaluonteisten tietojen vaihtamista vuosina 2013–2023.
Naapangin talousrikosasia taas liittyy aikaisempaan, vuosien 2011–2016 yritystoimintaan ja yritysten kirjanpitoon sekä verotukseen.
Arctic Internationalin konkurssi puolestaan on yrityksen maksukykyyn, kirjanpitoon ja saneerausmenettelyyn liittyvä prosessi.
Tapaukset voivat koskettaa samoja henkilöitä, yrityksiä ja samaa toimialaa, mutta juridisesti niitä pitää tarkastella erillisinä kokonaisuuksina.
Janne Naapanki ja Arctic International – keskeiset tapahtumat aikajärjestyksessä
2013–2023: KKV:n vuonna 2026 esittämän näkemyksen mukaan Arctic International ja muut luonnonmarja-alan yritykset osallistuvat luonnonmarjojen hankintahintoihin ja kilpailijoiden väliseen tietojenvaihtoon liittyvään kartelliin.
2015: Arctic International ostaa sotkamolaisen Ber-Exin. Janne Naapanki toimii Arctic Internationalin toimitusjohtajana. Yrityskauppa kasvattaa merkittävästi yhtiön toimintaa.
2016: Naapangin yrityksissä tehdään verotarkastus, jossa havaitaan myöhempään talousrikosasiaan liittyviä kirjanpidon puutteita ja virheellisyyksiä.
2022–2023: Myöhemmän Arctic Groupia koskevan ihmiskauppatutkinnan ja syytteiden kohteena olevat tapahtumat sijoittuvat näiden vuosien marjakausiin.
2023: Janne Naapanki vangitaan ihmiskaupasta epäiltynä. Hän kiistää epäilyt ja vapautuu tutkintavankeudesta joulukuussa.
2024: Naapanki saa käräjäoikeudessa kymmenen kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen kahdesta törkeästä veropetoksesta ja kahdesta törkeästä kirjanpitorikoksesta. Ratkaisu ei uutisoinnin ajankohtana ole lainvoimainen.
2025: Arctic International ajautuu vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin ja hakeutuu yrityssaneeraukseen.
Syyskuu 2025: Poliisi ilmoittaa Arctic Groupia koskevan ihmiskauppaesitutkinnan valmistumisesta. Esitutkinnassa on tavoitettu 140 asianomistajaa.
Joulukuu 2025: Arctic International asetetaan konkurssiin.
Toukokuu 2026: KKV esittää luonnonmarja-alan kartelliasiassa seuraamusmaksuja. Arctic Internationalille, JN-Groupille ja Ber-Exille esitetään yhteisvastuullisesti 970 479 euron maksua.
Kesäkuu 2026: Arctic Groupia koskevassa ihmiskauppa-asiassa nostetaan syytteet. Julkisten diaaritietojen perusteella Janne Naapanki kuuluu syytettyihin. Hän on kiistänyt häneen kohdistuneet rikosepäilyt.
Miksi Janne Naapangin ja Arctic Internationalin tapaus on merkittävä?
Janne Naapangin ja Arctic Internationalin tapaus on kiinnostava myös yksittäistä yritystä laajemmasta näkökulmasta.
Se avaa näkymän suomalaisen kaupallisen luonnonmarja-alan rakenteisiin ja ongelmakohtiin.
Ensimmäinen merkittävä kysymys liittyy ulkomaiseen työvoimaan.
Suomeen on saapunut vuosien ajan ulkomaisia poimijoita keräämään luonnonmarjoja kaupallisiin tarkoituksiin. Arctic Groupia koskeva rikosprosessi nosti julkiseen keskusteluun muun muassa poimijoiden velkaantumisen, viisumijärjestelyt ja heidän taloudellisen riippuvuutensa.
Toinen kysymys koskee kilpailua.
Jos luonnonmarjoja ostavat yritykset kilpailevat keskenään, kilpailu voi vaikuttaa poimijoille maksettaviin hintoihin. KKV:n kartellitutkinta kohdistui juuri siihen, olivatko suuret marjayritykset tehneet hintapäätöksensä itsenäisesti vai yhteensovittaneet toimintaansa.
Kolmas kysymys liittyy yritysten taloushallintoon.
Naapangin talousrikosasia ja Arctic Internationalin saneerauksen yhteydessä esiin nousseet kirjanpidon ongelmat ovat tästä erillisiä mutta yrityksen historiaa tarkasteltaessa merkittäviä tapahtumia.
Mitä Arctic Internationalin konkurssi merkitsee?
Konkurssi tarkoittaa käytännössä tilannetta, jossa velallinen yritys ei pysty vastaamaan veloistaan ja sen omaisuus siirtyy konkurssimenettelyssä velkojien saatavien selvittämiseen.
Arctic Internationalin tapauksessa konkurssia edelsi yrityssaneerausyritys.
Saneerauksen tarkoituksena olisi ollut löytää tapa jatkaa liiketoimintaa ja järjestellä yhtiön velkoja. Menettely kuitenkin keskeytettiin.
Yhtiön kirjanpidossa todettujen vakavien puutteiden lisäksi ongelmana oli se, ettei velkojen kokonaismäärää ja velkojia pystytty luotettavasti selvittämään.
Konkurssi päätti käytännössä yhden merkittävän vaiheen Arctic Internationalin yrityshistoriassa.
Mitä tapauksessa tapahtuu seuraavaksi?
Arctic Internationalin konkurssi on jo toteutunut, mutta kaikki yritykseen ja Janne Naapankiin liittyvät oikeudelliset kysymykset eivät tutkimusaineiston perusteella olleet vielä lopullisesti ratkaistuja.
Arctic Groupia koskeva ihmiskauppajuttu eteni vuonna 2026 syytevaiheeseen. Tämän jälkeen tuomioistuimen tehtävänä on arvioida syyttäjän esittämä näyttö ja syytettyjen puolustus.
Myös luonnonmarja-alan kartelliasiassa on tärkeää erottaa KKV:n seuraamusmaksuesitys lopullisesta ratkaisusta.
KKV on esittänyt oman kilpailuoikeudellisen arvionsa ja seuraamusmaksut, mutta markkinaoikeuden tehtävänä on ratkaista asia.
Siksi aiheesta kertovia tietoja kannattaa tarkastella aina niiden julkaisupäivän ja oikeusprosessin vaiheen perusteella.
Usein kysytyt kysymykset Janne Naapangista ja Arctic Internationalista
Kuka Janne Naapanki on?
Janne Naapanki on suomalainen luonnonmarja-alalla toiminut yrittäjä. Hänet tunnetaan erityisesti Arctic International Oy:n ja Arctic Groupiin yhdistettyjen yritysten johtotehtävistä.
Mikä Arctic International Oy oli?
Arctic International Oy oli suomalainen luonnonmarja-alan yritys, jonka toiminta keskittyi vahvasti Sotkamoon. Yritys hankki ja käsitteli luonnonmarjoja ja osti Ber-Ex Oy:n vuonna 2015.
Oliko Janne Naapanki Arctic Internationalin toimitusjohtaja?
Kyllä. Naapanki toimi Arctic International Oy:n toimitusjohtajana yhtiön aikaisemmissa vaiheissa, muun muassa Ber-Ex-yrityskaupan aikaan vuonna 2015. Yhtiön myöhemmässä saneeraus- ja konkurssivaiheessa toimitusjohtajana toimi Matti Väänänen.
Onko Janne Naapanki tuomittu ihmiskaupasta?
Edellä käsitellyn tutkimusaineiston perusteella Naapankia vastaan nostettiin vuonna 2026 syytteitä Arctic Groupia koskevassa ihmiskauppajutussa. Tämä ei tarkoita tuomiota. Naapanki on kiistänyt häneen kohdistuneet rikosepäilyt.
Mistä Arctic Groupin ihmiskauppajutussa on kyse?
Asia koskee thaimaalaisten marjanpoimijoiden asemaa vuosien 2022 ja 2023 marjakausilla. Poliisi tutki muun muassa poimijoiden riippuvaista asemaa, velkaantumista ja viisumeihin liittyviä järjestelyjä.
Kuinka monta asianomistajaa esitutkinnassa oli?
Poliisi ilmoitti tavoittaneensa esitutkinnassa 140 asianomistajaa. Tämä luku ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita lopullisen syyteasian asianomistajien määrää.
Millaisen talousrikostuomion Janne Naapanki sai?
Naapanki sai vuonna 2024 käräjäoikeudessa kymmenen kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen kahdesta törkeästä veropetoksesta ja kahdesta törkeästä kirjanpitorikoksesta. Tuomio ei uutisoinnin ajankohtana ollut lainvoimainen.
Milloin Arctic International meni konkurssiin?
Arctic International asetettiin konkurssiin joulukuussa 2025. Tätä ennen yhtiö oli ollut yrityssaneerauksessa.
Oliko Arctic International mukana marjakartellissa?
KKV:n vuonna 2026 tekemän seuraamusmaksuesityksen mukaan Arctic International kuului yrityksiin, joiden virasto katsoi osallistuneen luonnonmarja-alan osto- ja tietojenvaihtokartelliin vuosina 2013–2023. Kyseessä on KKV:n näkemys ja seuraamusmaksuesitys, jonka pohjalta asian ratkaisee markkinaoikeus.
Kuinka suurta seuraamusmaksua Arctic Internationalille esitettiin?
KKV esitti Arctic International Oy:lle, JN-Group Oy:lle ja Ber-Ex Oy:lle yhteisvastuullisesti 970 479 euron seuraamusmaksua.
Ovatko kartelliasia ja ihmiskauppajuttu sama oikeustapaus?
Eivät. Ne ovat erillisiä oikeudellisia prosesseja. Ihmiskauppajuttu koskee marjanpoimijoiden kohtelua ja Suomeen saapumiseen liittyviä tapahtumia, kun taas kartelliasia käsittelee marjayritysten välistä kilpailua, hankintahintoja ja tietojenvaihtoa.
Yhteenveto: Janne Naapanki, Arctic International ja pitkä oikeusprosessien ketju
Janne Naapanki ja Arctic International ovat keskeisiä nimiä suomalaisen luonnonmarja-alan viime vuosien tapahtumissa.
Arctic International kasvoi aikanaan merkittäväksi marja-alan yritykseksi. Vuoden 2015 Ber-Ex-kauppa vahvisti yrityksen asemaa Sotkamossa ja oli tärkeä osa sen kasvuvaihetta.
Myöhempi kehitys oli hyvin erilainen.
Naapanki sai vuonna 2024 käräjäoikeudessa ehdollisen vankeusrangaistuksen törkeistä veropetoksista ja törkeistä kirjanpitorikoksista. Tuomio ei tuolloisen uutisoinnin mukaan ollut lainvoimainen.
Arctic Groupia koskeva laaja ihmiskauppatutkinta puolestaan käsitteli vuosien 2022 ja 2023 marjakausia. Poliisin esitutkinnassa tavoitettiin 140 asianomistajaa. Asia eteni syyteharkinnan kautta oikeuteen, ja vuonna 2026 nostettiin syytteitä. Janne Naapanki on yksi julkisissa diaaritiedoissa mainituista syytetyistä ja on kiistänyt häneen kohdistuneet rikosepäilyt.
Arctic Internationalin taloudellinen tilanne heikkeni samaan aikaan. Yritys hakeutui vuonna 2025 saneeraukseen, mutta saneeraus keskeytettiin ja yhtiö asetettiin joulukuussa konkurssiin.
Toukokuussa 2026 kokonaisuuteen tuli vielä uusi kilpailuoikeudellinen ulottuvuus. KKV ilmoitti katsovansa Arctic Internationalin ja useiden muiden luonnonmarja-alan yritysten osallistuneen vuosina 2013–2023 osto- ja tietojenvaihtokartelliin. Arctic Internationalille, JN-Groupille ja Ber-Exille esitettiin yhteisvastuullisesti 970 479 euron seuraamusmaksua. Asian ratkaiseminen kuuluu markkinaoikeudelle.
Hakusanalla “Janne Naapanki Arctic International” etsittävä aihe muodostuu siten useista toisiinsa limittyvistä mutta juridisesti erillisistä tapahtumista. Kokonaisuuteen kuuluvat Arctic Internationalin kasvu ja Ber-Ex-yrityskauppa, Naapangin talousrikosasia, thaimaalaisia marjanpoimijoita koskeva ihmiskauppaprosessi, Arctic Internationalin konkurssi sekä luonnonmarja-alan kilpailuoikeudellinen kartelliasia.
Tapaus kertoo samalla paljon suomalaisen kaupallisen luonnonmarja-alan muutoksesta. Se nostaa esiin kysymyksiä ulkomaisen poimijatyövoiman asemasta, marjojen hankintahintojen muodostumisesta, yritysten välisestä kilpailusta ja taloushallinnon vastuista. Osa oikeudellisista prosesseista oli tutkimusaineiston ajankohdassa edelleen kesken, joten niiden lopputuloksia ei tule ennakoida ennen toimivaltaisten tuomioistuinten ratkaisuja.